Pertin hokkarit Songtext
von Plutonium 74

Pertin hokkarit on aivan uudet
Ne joulua ylistää huulet
Hieman rohtuneet ja halkeilleet
On ne ja syvää hymyä tulosten
Lehdon kentän jäätä pitkin kiitää poika jaloissaan hokkarit

Äkkiä vastaranta pois katoaa
Horisontti kauas karkaa
Pimeys kaiken syö ja hetkessä
Mustaakin mustempi yö aistit tukahduttaa
Vaan poika seisoo yksin hän on lumen sankari

Pertin hokkarit on aivan uudet

Vaikka alla vaanisi mustaa jäätä ja sen alla mustat vedet
Levättömät jotka eivät pääty kai pohjaan koskaan
Niin kiitää poika sen jään päällä vaikka vastarantaa ei näy
Jossakin oksalta tippunut lumipöllö vajoaa loskaan


Pertti katosi kun piteli ilmoja
Sama poika jolla oli kotona kai pahoja ongelmia
Mutta aina iloisena kouluun tästä meidän pihan lävitse oikaisi
Kohtalostaan kyseltiin kylillä viikkoja
Kai se jonnekkin pois luisteli
Jossain vanhaksi eli
Vaan eräs valkoharmaa hapsinen
Kapakan nurkasta juuri viime hetkellä säästyi nukahtamasta
Puheille päätään puisteli

Pertin hokkarit olivat aivan uudet

Vaikka alla olisi vaaninut mustaa jäätä ja sen alla mustat
vedet levättömät Jotka eivät olisi päätyneet pohjaan kai koskaan
Niin kiiti poika sen jään päällä vaikka vastarantaa ei näkynyt
Jossakin oksalta tippunut lumipöllö vajosi loskaan

Harmaahapsi tulee ja antaa jokaiselle lapselle ikioman paketin
Liisi sai junaradan
Pertti hokkarit
Jutta ihan saa avaruusraketin
Lastenlehdon lapset katosivat jälkiä jättämättä jokaikinen
Taisivat olla taikahokkarit
Jonakin päivänä muistan minne ne olikaan minua viemässä
Pakkaan kamani ja pakenen

Pertin hokkarit on bränikät