Musta kuin puku Songtext
von Viikate

Ryöstin morsiamen, niin ryöstin, en aio palauttaa
En myöskään lemmen ikitammen kuoreen, lupauksia upottaa

Musta kuin puku jääneen sulhasen
Musta ja sopimaton
On marssiaskel, lyönti sydämen
Jota käyvät kantapääni

Hautasin hunnun alle kummun jonka päälle tammi varistaa
Lehtensä kuolleet, loven vuolleet, viereen aortan


Musta kuin puku jääneen sulhasen
Musta ja sopimaton
On marssiaskel, lyönti sydämen
Jota käyvät kantapääni
Vääjäämätön ääni
Sisälläni takoo
Vielä marssittavaa on
Vielä marssittavaa on

Tänä yönä kirkkaammin kuin koskaan aikaisemmin tulet kajastaa
Kolme on soihtua ja kolme niistä ylimpänä kohoaa
Niin uskon, toivon kuin sen viimeisen
Kaivan sekaan ikitammen juurien
Tänä yönä varmuudella suden tulet kasvojamme kavahtaa