Kesän heinä on hiljaa hetken Songtext
von Stella

Vanhan lasikuistin pöydän ääressä hälinää
Kuulen tutun vitsin, katson teitä ja väsyttää
Ruoasta ja töistä puhutaan
Ketkä kaikki lapsen pian saa

Kesän heinä on hiljaa hetken
Taivas pilvet kerää
Puut ja eläimet myrskyä ennen pysähtyy
Mietin miksi nyt istun täällä
Kenen vuoksi enää
Jokin selvästi muuttuu meissä
Ja luopuu

Aivan samat paikat, niin kuin kaikkina kesinä
Ei jalat yllä maahan, kuuluu ukkosen jyrinä
Reisi vasten toista jutellaan
Toivon, että sähköt katkeaa


Kesän heinä on hiljaa hetken
Taivas pilvet kerää
Puut ja ja eläimet myrskyä ennen pysähtyy
Mietin miksi nyt istun täällä
Kenen vuoksi enää
Jokin selvästi muuttuu meissä
Ja luopuu

Kiitän, nousen, huoneen lamput särisee
Saappaanjäljet painuu ruohoon

Katson kauempaa
Te mahdutte sormenpään taakse
Voi ruudut peittää kokonaan
Katon kauempaa
Te mahdutte sormenpään taakse

Kiitän, nousen, huoneen lamput särisee
Saappaanjäljet painuu ruohoon

Kesän heinä on hiljaa hetken
Taivas pilvet kerää
Puut ja eläimet myrskyä ennen pysähtyy
Mietin miksi nyt istun täällä
Kenen vuoksi enää
Jokin selvästi muuttuu meissä
Ja luopuu