Joko viimein uskotte Songtext
von Se, josta ei puhuta

Rikkauksiin luopumalla, mielen rajan tuolle puolen
Kauas kaukaisuuteen, hylkäämällä tietoisuuden
Armolahjaa vastaanottaa, saavutukset palkitaan
Ikeen alta poistuessa kuulet äänen jumalan

Ihailen luomusta, voimansa näyttää
Rukoilen kuuroa, sokeaa, mykkää

Minä olen legioona, rutto sekä kuolema
Tehtävääni vihkiytynyt kirkkaudessa Saatanan

Kuin luonnolliseen kiertokulkuun, risteyspaikan valintaan
Raskauttavan todisteen ja totaaliseen hallintaan
Häpeää on helppo kantaa, muodostuen voimasta
Täyttymyksen siteen, naivistisen uskosta


Löyhkäävä raatoni kylkeään kääntää
Ruholla kärpäset vatsaansa täyttää

Minä olen legioona, rutto sekä kuolema
Tehtävääni vihkiytynyt kirkkaudessa Saatanan

Ennustus on vailla kiinnekohtaa
Kuinka aikasi on koittava

Rippituolin päätylautaan, rukouksissa antiteesi
Ilmestyen pyhä henki, nurkattomaan huoneeseeni
Valtakunnan hiljaisuuden, menneisyyden aaveisiin
Tällä puolen synkän taivaan, portit avaan helvettiin

Henkien riivaama vastauksen etsii
Maailmankaikkeuden uusiksi keksii


Minä olen legioona, rutto sekä kuolema
Tehtävääni vihkiytynyt kirkkaudessa Saatanan
Minä olen antikristus, profetia, heijaste
Kun on aika polvistua, joko viimein uskotte