Intialainen enneuni Songtext
von Pyhimys

Mä herään keskel yötä Intiassa
Mä näin unta, ja se on nopee, pakko parsii kasaan
Ku nyt se on vielä palasina alitajunnassa
Ja jos se katoo, sitä ei oo olemassakaan
Mä olin tullu siin unes käymään Suomes
Mul on ikävä kotii ja niin ikävä sun luokses
Teen mitä vaan vuokses, ei oo nähty pitkää aikaan
Ja kun puhelin ei toimi, mä käytän unen taikaa

Mä sanon: "Mä tiedän, et tää on unta, kato vaikka"
Aloin ottaa pois mun paitaa, ku unessa se ei haittaa
Me oltii ilman vaatteita keskel katuu
Mä pakenin satuun, ku tää todellisuus sattuu
Mä lensin ilmaan, et sä tajuisit varmasti
Et tää ei oo todellista, vaik itelleni varmaan
Koitin selitellä, et mun mieli palaa Intiaan asti
Aamuun, jossa tääki perustuu kai karmaan


Mä suutelin sua, kun me seisottiin alasti Aleksanterinkadul
Mut sä suutelit mua jotenki paljo vähemmä rakastavasti
Vaik Dharamsalasta asti olin tullu sun luo
Mä kysyin: "Etsä enää tykkää tosta?"
Sä vastasit, et: "Tykkään", mut se ei ollu totta
Mä tunsin sun eleet paremmi ku kukaan koskaa
Ja hyvästelin sut, koska tunsin, et mä herään kohta

Ja siin mä makasin, takas Delhissä
Otin silmät sikkuras kännykän penkiltä
Ekaa kertaa viikkoihin on palkkei kentissä
Ja mä tekstaan, et: "Ootsä viel ees hengissä?"
Sä vastaat: "Meiän pitää puhuu tosiaan
Mut kasvotusten, sitku sä tuut sieltä kotiin taas"
Mitä toi tarkottaa? Mä säikähdin tosissaan
Mun sydän hakkaa hulluna, vaik se on kai jo osissa

En mä voi venaa, päästä mut pälkähästä
Onks tää nyt se, et haluut mut pois sun elämästä?
Mä odotan, odotan, odotan onneton
Ja sä vastaat vaan lyhyesti: "On"


Likasel lakanalla kaukana kaikesta
Tähä ei voi jäädä, mut palaaminen on vaikeeta
Pysähty riksat ja lehmät ja muut
Vaik takas tulisin, en takas tuu
Likasel lakanalla kaukana kaikesta
Tähä ei voi jäädä, mut palaaminen on vaikeeta
Se mistä lähin, sitä ei oo enää
Sama maa, muttei venaamassa ketää

Mä en tiedä selviinks mä himaa Intiasta
Oon kestäny kaiken tän paskan aamukammasta
Piikkei repimäl, on kiire takas sylii
Mut tää meni iha yli, en ymmärrä sua hyvi
Ollaa selviytyjä-tyyppei, ei selvittäjä-tyyppei
Ja ehkä me ei vaa onnistuttu selvittää niit yhtei
Jotka paino ja paisu, mut ennen ku lähdet
Kerro, näitkö Saharas maailman kirkkaimmat tähdet?

Kerro mitä kävi, moikkaa mua mun unessani
Me ei puhuttu sanaakaa mun takasi tullessani
Eikä puhuttakaa varmaa enää koskaa
Joskus jotain kaunista voi hautautua roskan alle
Ja kai sä muistelet mua silti iha hyvällä
Sisimmässä syvällä, en oo sust aina jyvällä
Ja millo minneki tie tää kulkee
Nii takas voi palata aina ku vaa silmät sulkee

Likasel lakanalla kaukana kaikesta
Avaa mun silmät, ehkä ihan aiheesta
Riksat jatko taas pärinää
Vaik maapallo pysähty, se ei kadottanu väriään