Budapestin yössä Songtext
von Pirkka-Pekka Petelius

Illalla kun mieli joskus siivet saa
Se johdattaa mun aikain taa
Maahan missä
Aava pusta aukeaa
Ja laulukin on kaunehin

Laulaen lyö laineet Tonavan
Kuulen sen nään
Illan tummuvan
Vaik on muisto himmennytkin
Kaipaan sinne vielä nytkin
Budapestin maljan
Juon mä näin


Yöhön Budapestin huumavaan
Kauan sitten jäin haaveilemaan
Kuinka siltain lyhdyt Tonavan
Helminauhansa heijastikaan
Ranta peittyi kukkain tuoksuun
Miete kääntyi virran juoksuun
Viulun sävel Cartaan kutsun soi
Jota koskaan en unhoittaa voi

Yössä Budapesti viulullaan
Priimas kansan
Sai rakastamaan
Yössä Budapestin unhoitin
Arjen harmaan
Kun sun kohtasin
Multa ryöstit suukon salaa
Hurmaa tuo ei enää palaa
Yössä Budapestin viulut soi
Tuota aikaa en unhoittaa voi