Mona Lisa Songtext
von Nikke Ankara

Jos mä voisin, kaiken maalaa, kerran uudestaan
vannon etten silti muuttais, meitä ollenkaan
Me oltiin ku Mona Lisa, Mona Lisa,
täydellistä mutta väärissä raameissa
Mutten silti tätä koskaan tekis toisinkaan


Oon taas turta ja harhailen menen himaan, en unoha sua vaikka ois vanhana dementia
soitan sulle vaik on ihan liian myöhä, mä vaan kelaan sua ku makaan sängys yöllä
en nähny valoo niinku suures tunnelis, en ollu valmis ottaan niinku uudet hummerit
oot mun paras kaveri ja mun pahin enemy, oot mulle mitä Jussi Kuomalle on Hennezyy
silmänkääntötemppu tietoo ja taikaa, se viimeinen huikka kieltolain aikaa
vaik vaikeina aikoina sun naurua tarvin, en lähtis maalaa uusiks ku taulu on valmis

Jos mä voisin, kaiken maalaa, kerran uudestaan
vannon etten silti muuttais, meitä ollenkaan
Me oltiin ku Mona Lisa, Mona Lisa,
täydellistä mutta väärissä raameissa
Mutten silti tätä koskaan tekis toisinkaan

Oltiin sekasin mut hulluudella on eroja, nerot on hullui mut hullut ei oo neroja
mä vähän luulen et ei me olla viisait, en tiedä mikä hymyilytti mona lisaa