Ihmissokkelo Songtext
von Mokoma

Kolme kaunista, kaksi hyvää
Mikään ei ole sinulle pyhää
Lupaat kuun, taivaan ja tähdet
Istua viereen ja silti lähdet

Tuoksustasi huumaantuneena
Sanoistasi humaltuneena
Kumarrun ja suutelen joka varpaan
Kumarrun ja lankean vanhaan ansaan

Sinä
Sinä annoit sanasi
Ja sinä
Sinä petit sanasi


Sanot tätä, tarkoitat tuota
Lupaat onnea, aiheutat huolta
Päälleni sataa elämän vettä
Minä tajuan että, tajuan että
Hukun, jos en itseeni saa uskoa lainkaan
Hukun, jos en näe mitä itse saisin aikaan
Tahdo en takertua sinun hihaan
Tahdon uskoa henkeen, uskoa lihaan

Sinä
Sinä annoit sanasi
Ja sinä
Sinä petit sanasi

On hyvä ihmisen itseään rakastaa
Vaikkei käytöstään saa sillä selittää
On syytä ihmisen itsensä tunnustaa
Ettei elä jonkun toisen elämää

Sanasi, sanasi, sanasi, sanasi
Sinä annoit sanasi, sanasi, sanasi, sanasi
Sinä petit sanasi

Ei ole tärkeintä etsiä onnea
Tärkeämpää onkin elää etsien oikeutta
Jos osaa etsiä ja löytää oikeutta
Tietää syynsä, miksi elää
Löytää myöskin onnea


Sinä
Sinä annoit sanasi
Ja sinä
Sinä petit sanasi

Sinä
Sinä annoit sanasi
Ja sinä
Sinä petit sanasi

Sanasi, sanasi, sanasi, sanasi
Sinä annoit sanasi, sanasi, sanasi, sanasi
Sinä petit sanasi, sanasi, sanasi, sanasi
Sinä annoit sanasi, sanasi, sanasi, sanasi
Sinä