Elävien kirjoihin Songtext
von Mokoma

Kulmat rikki
Lukutaite
Tehty taiten
Silti vain en
Ollut kovakantinen
Vaan herkkä haavoittuvainen

Sydän paloi liian lujaa
Mieli kulki liian kovaa
Ei olleet tehty teräksestä
Kestäneet ei suolavettä
Keppiä sain tavan takaa
Osan syystä myönnän tavaan

Taas ja taaskin rukoilkaamme
Ehkä vielä nimen saamme

Takaisin elävien kirjoihin
Takaisin elävien kirjoihin


Kieltäydyin kun pyysit
Sanoin ei, kun kosit ja siltä osin
Myin pois sen minkä lahjoitit
Ja haurastuneen hajoitin

Jos näin tein kaikkein kalleimmalle
Mitä teenkään pahimmalle
Annan pois sen mitä pitää
Säilyttää ja niin ikään

Säilön roskaa
Vaalin roinaa, takertunut toisen omaan
Tuulen viemään turhakkeeseen
Jota huominen ei edes muista
Kuten en myös minä pidä sitä enää minään

Taas ja taaskin rukoilkaamme
Ehkä vielä nimen saamme

Takaisin elävien kirjoihin
Takaisin elävien kirjoihin

Taas ja taaskin rukoilkaamme
Ehkä vielä nimen saamme

Takaisin elävien kirjoihin
Takaisin elävien kirjoihin
Takaisin elävien kirjoihin
Takaisin elävien kirjoihin