Nukkuva pyöveli Songtext
von Mäyrälakit

Kerran mielen vankitornissa
Sain kirjeen sekä viilan kakussa
Yöllä sut vankkuri muurilta noutaa
Ei tuo enää mulle iloa
Köydet ketjut eikä tapparat
Lähde, pian saapuu keisarin viesti

Sit kun piti mennä kiireen vilkkaa
Hetken seisoin oven raossa
Ja kuulin vain somaa tuhinaa
Ja pyövelin vaimean nyyhkeen
Ja silloin hiivin hiiren hiljaa
Tahdoin hupun alle kurkistaa
Mä pakahduin ja painauduin
Nukkuvan pyövelin kylkeen


Hän kuiskas voithan aina palata
Jos tahdot salamalla ratsastaa
Nyt on aika sun kuitenkin joutaa
Niin vuodet kuluu henkipattona
Öisin rintaa vasten puristan
Synkän ystävän lempeän kirjeen

Mä joskus tunnen elon vimmaa
Sitten mielessäni kahahtaa
Oljet ja lakanat
Kun pyöveli kääntelee kylkee
Mun repaleinen matkaviitta
Kauniit muistot piilottaa
Mä vielä sen pudotan
Nukkuvan pyövelin viereen

Mun suonissani tuli virtaa
Kun tanssin halki tavernan
Mä unohdan ja kohotan
Rautaisen neitsyen liepeen
Sit kun muurin takana vislaan
Kun tulee aika palata
Niin ihana on pujahtaa
Lempeän ystävän viereen