Kuutamoserenaadi Songtext
von M.A. Numminen

Kuutamon loiste luo
Lemmityn ihmisen johtaa
Ja onnekkaan ihmisen
Silmien kimmellys hohtaa
Ja lehmusten katveessa
Ollaan turvassa

Suudelman toivossa
Vartalot toisiaan etsii
Ja yhdessä rinnakkain
Riennetään kauaksi metsiin
Ja tarvonnan lopulla
Vihdoin suudellaan

(Raitis sää vaikk′ piristää
Niin myös, se nälättää
Selkärepustaan hän ojentaa
Par syömistä niin, eväitä siis)


Onnensa huumassa
(On sämpylöitä, on leikkeleitä)
Tuo pariskunta nyt valvoo
(Sillifileitä)
Ja kuutamo heijastaa
(Ja sitten päälle on pähkinöitä)
Onnea lammenkin kalvoon
(Ja myös hedelmää)
Ja luontohan omansa
Kätkee suojaansa

Rakkauden jälkeen taas
(Kun ihmisillä jo sydämissä)
Vatsakin osansa vaatii
(Sen voi märää)
Ja mies silloin annokset
(Ja tyytyväisnä)
Reppunsa pohjalta raapii
(On meillä tässä)
(Voi myös herättää)
Ja makkaran nähdessään
Nainen huudahtaa
(Aaaaaaaa)