Katujen kasvot Songtext
von Katujen Äänet

aamulla aurinkoon herään
en muista eilisestä, enkä haluaisikaan
vedän verhon eteen ja toivon parempaa huomista
kuinka kauniina mut näkisikään
jos en olisi aina niin hukassa
aika kultaa muistot, jos niitä jäisi
aina pakenen eilistä
eikä huomisesta välitä

katujen kasvoista seuraa etsiskelen
mutta niiden luokse pääse en
olen kahlittuna yksinäisyyteen, hikiseen raunioon
vaikka valoa nään, silti vetäydyn varjoon


istun yksin kotona
luen puhkiselattuja sarjakuvia
mielikuvitus ei riitä
edes omasta huoneesta eteiseen
on vuodet vaihtuneet
muistot haihtuneet
aina pakenen eilistä
enkä huomisesta välitä

katujen kasvoista seuraa etsiskelen
mutta niiden luokse pääse en
olen kahlittuna yksinäisyyteen, hikiseen raunioon
vaikka valoa nään, silti vetäydyn varjoon

katujen kasvoista seuraa etsiskelen
mutta niiden luokse pääse en
olen kahlittuna yksinäisyyteen, hikiseen raunioon
vaikka valoa nään, silti vetäydyn varjoon

ja kun illalla herään
tajuan
ei oo suunta ylöspäin
vaan aina matkalla taaksepäin