Laulu suuresta merestä Songtext
von Karita Mattila

Kuuntele, meri on tyyni nyt,
Sydän vain keinahtaa.
Mutta kohta jo syysmyrskyn mylväisyt
Sinuun tarttuvat kourillaan.
Kuuletko kaukaiset mainingit,
Kuuletko vaahtopäät?
Ehkä sinäkin ulappaa kaipasit,
Sitä aavaa ja kimmeltävää.


Suurta merta se on.
Miten arvaamaton
Voi ollakin ulappa:
Ääneti nyt ja pian rauhaton.

Joskus kuin sumuisiin harsoihin
Harmaus kuristaa.
Miten silloin voi pilkahdus pieninkin
Takaa pilvien helpottaa.
Kuinka voi syysöiset syvänteet
Pimentää musta kuu,
Mutta äkkiä päivä taas häikäisee,
Merenpohjakin valaistuu.


Suurta merta se on.
Miten arvaamaton
Voi ollakin ulappa:
Ääneti nyt ja pian rauhaton.