Kävelen vaan Songtext
von Kalle Ahola

Joskus kun tuntuu et ainoa lohtu
On kaupunki jossa mä syntynyt oon
Nä kivetyt kadut ja korkeat sillat
Nä kalliot joilta näkee meren taa

Mä kävelen luo puistojen vakavien patsaiden
Joilta löytyy aina aikaa mua kuunnella

Mä kävelen vaan läpi kaupungin
Mä kävelen vaan läpi Helsingin
Mä kävelen vaan en katso taakseni
Kunnes talttuneet ovat murheeni
Mä kävelen vaan kunnes tunnen maan
Jäähtyneen jalkojen alla
Kunnes tunnen varjojen väistyneen


Joskus kun tuntuu et ainoa lohtu
On kaupunki jossa mä syntynyt oon
Nä vanhojen talojen sään piiskaamat katot
Nä torit joiden hälinään voin piiloutua
Mä kävelen kuunnellen lokkien kirkunaa
Kallioille joilta näkee kauas meren taa

Mä kävelen vaan läpi kaupungin
Mä kävelen vaan läpi Helsingin
Mä kävelen vaan en katso taakseni
Kunnes talttuneet ovat murheeni
Mä kävelen vaan kunnes tunnen maan
Jäähtyneen jalkojen alla
Kunnes tunnen varjojen väistyneen

Mä kävelen vaan
Mä kävelen vaan
Mä kävelen vaan
Mä kävelen vaan läpi Helsingin

Joskus kun tuntuu et ainoa lohtu
On kaupunki jossa mä syntynyt oon...