Vaikeeta Songtext
von Juju
Vaikeeta Songtext
Oot maailman vaikein nainen ja mä maailman vaikein mies.
Ja täl hetken mä oon varmaan tän maailman haikein mies.
En tiedä mitä tekisin kerrankin elämäs. Oon tääl kerrankin elämäs.
Luulet herääväs, heräätkin elämäs. Elämää, jee-ee-ee.
On niin hienoa, sanotaan. Mut entäs sit kun sen kokonaan kadottaa.
Onnen löysin ja menetin hetkes ku Kennedy, se oli hetki ohimenevin.
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
Oot maailman vaikein nainen ja mä maailman vaikein mies.
Ja täl hetken mä oon varmaan tän maailman haikein mies.
Sivuun nakkasin, pöydät lakasin, kamat pakkasin, silti sitä ikuisesti rakastin.
Sydämeni varasti ja siitä vielä narahti. Paluu takasin, raskast niinku rataskin.
Raskast ku kivi pitkän viikonlopun jälkeen, ei tän pitäny mennä tälleen.
Mut se menikin, mieles vaan se leninki ja se tuuli, mikä nosti sen ilmaan. En filmaa,
Vaan oikeeta huvii, vaik poltin budii. Ei muistitikul, vaan oikeita muistikuvii
Ikuisesti palaneena verkkokalvos, ikuisesti poissa varjost.
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
Oot maailman vaikein nainen ja mä maailman vaikein mies.
Ja täl hetken mä oon varmaan tän maailman haikein mies.
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
[Oot maailman vaikein nainen ja mä maailman vaikein mies.]
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
[Ja täl hetken mä oon varmaan tän maailman haikein mies.]
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
[Sivuun nakkasin, pöydät lakasin, kamat pakkasin, silti sitä ikuisesti rakastin.]
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
[Sydämeni varasti ja siitä vielä narahti. Paluu takasin, raskast niinku rataskin.]
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
[Raskast ku kivi pitkän viikonlopun jälkeen, ei tän pitäny mennä tälleen.]
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
[Mut se menikin, mieles vaan se leninki ja se tuuli, mikä nosti sen ilmaan. En filmaa,]
Vaan oikeeta huvii, vaik poltin budii. Ei muistitikul, vaan oikeita muistikuvii
Ikuisesti palaneena verkkokalvos, ikuisesti poissa varjost.
Ja täl hetken mä oon varmaan tän maailman haikein mies.
En tiedä mitä tekisin kerrankin elämäs. Oon tääl kerrankin elämäs.
Luulet herääväs, heräätkin elämäs. Elämää, jee-ee-ee.
On niin hienoa, sanotaan. Mut entäs sit kun sen kokonaan kadottaa.
Onnen löysin ja menetin hetkes ku Kennedy, se oli hetki ohimenevin.
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
Oot maailman vaikein nainen ja mä maailman vaikein mies.
Ja täl hetken mä oon varmaan tän maailman haikein mies.
Sivuun nakkasin, pöydät lakasin, kamat pakkasin, silti sitä ikuisesti rakastin.
Sydämeni varasti ja siitä vielä narahti. Paluu takasin, raskast niinku rataskin.
Raskast ku kivi pitkän viikonlopun jälkeen, ei tän pitäny mennä tälleen.
Mut se menikin, mieles vaan se leninki ja se tuuli, mikä nosti sen ilmaan. En filmaa,
Vaan oikeeta huvii, vaik poltin budii. Ei muistitikul, vaan oikeita muistikuvii
Ikuisesti palaneena verkkokalvos, ikuisesti poissa varjost.
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
Oot maailman vaikein nainen ja mä maailman vaikein mies.
Ja täl hetken mä oon varmaan tän maailman haikein mies.
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
[Oot maailman vaikein nainen ja mä maailman vaikein mies.]
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
[Ja täl hetken mä oon varmaan tän maailman haikein mies.]
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
[Sivuun nakkasin, pöydät lakasin, kamat pakkasin, silti sitä ikuisesti rakastin.]
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
[Sydämeni varasti ja siitä vielä narahti. Paluu takasin, raskast niinku rataskin.]
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
[Raskast ku kivi pitkän viikonlopun jälkeen, ei tän pitäny mennä tälleen.]
Hei kuinka vaikeeta tää voikaan olla.
[Mut se menikin, mieles vaan se leninki ja se tuuli, mikä nosti sen ilmaan. En filmaa,]
Vaan oikeeta huvii, vaik poltin budii. Ei muistitikul, vaan oikeita muistikuvii
Ikuisesti palaneena verkkokalvos, ikuisesti poissa varjost.
Writer(s): Julius Sarisalmi, Matti Kalevi Perlinen Lyrics powered by www.musixmatch.com