Kauriinsilmät Songtext
von Johanna Kurkela

On metsäkauris ihana,
Sen katse sielun vie,
Niin ilman vaihtoehtoja
Käy lehtoon neidon tie,
Vaan kaurista et tavoita, et sitä enää nää,
Vain varjot puissa vaeltaa ja lehdet väräjää

Sä, miksi minuun katsoitkaan, kauriinsilmilläs
Oon pelkkä pala paperia sinun edessäs
Sen rypistää voit kasaksi ja heittää liekkeihin
Tai aivan hiljaa puhaltain sen nostat pilvihin


Sen metsäkauriin takia on monet lähteneet
Ja lehtometsän hämärään on sielun hukanneet
Kaurista ei tavoittaneet, sen varjon näki vaan
Ja tuulen tunsi ihollaan, se kantoi tuoksut maan

Sä, miksi minuun katsoitkaan, kauriinsilmilläs
Oon pelkkä pala paperia sinun edessäs
Sen rypistää voit kasaksi ja heittää liekkeihin
Tai aivan hiljaa puhaltain sen nostat pilvihin Sä, miksi minuun katsoitkaan, kauriinsilmilläs
Oon pelkkä pala paperia sinun edessäs
Sen rypistää voit kasaksi ja heittää liekkeihin
Tai aivan hiljaa puhaltain sen nostat pilvihin