Rakkaudesta Songtext
von Ismo Alanko

Huokaus kulkee, se syliinsä sulkee,
jo vierähtäneen kyyneleen,
tunnelma lämmin ja surullinen,
mutta silti onnellinen.

Sun jalkasi hakkaavat,
katujen kuuta,
mä jähmetyn keskellä jään,
sä lähetät kaukaisen kaupungin luolista,
valoa lämmittämään.

Me leluja ollaan,
sä tiesitkö sen,
me keksimme rakkauden.

Sä olet kuu,
mä olen maa,
sä olet maa,
mä olen kuu.

Rakennan sun sydämeesi taloa,
mä rakastan sua,
enemmän kuin Jumalaa.


Rakennan sun sydämeesi taloa,
mä rakastan sua,
enemmän kuin Jumalaa.

Hetkemme kauneimmat liian kauniita,
sanojen viekkaudelle,
rakkaus on rauhaa ja vapautta,
sanoja raiskattuja.

On kotini linnaakin komeampi,
sydämesi,
on kotisi lämmin ja lohdullinen,
sydämeni.

Me leluja ollaan,
sä tiesitkö sen,
me keksimme rakkauden.

Sä olet maa,
mä olen kuu,
sä olet kuu,
mä olen maa.

Rakennan sun sydämeesi taloa,
mä rakastan sua,
enemmän kuin Jumalaa.


Rakennan sun sydämeesi taloa,
mä rakastan sua,
enemmän kuin Jumalaa.

Julistan sun sydämesi valoa,
mä rakastan sua,
enemmän kuin Jumalaa.

Rakennan sun sydämeesi taloa,
mä rakastan sua,
enemmän kuin Jumalaa.