Olipa kerran elämä Songtext
von Hanna Pakarinen

Rouva, vuosia takana
tamppaa hitaasti mattoja
Minä katselen ikkunan takana
sitä samaa surua
Myötätuntoa, hyvää tahtoa ja anteeksantoa,
niitä kaipaisin tähän minäkin

Lapset peilissä takana
nukkuu matkaa rauhassa
Kädet puristaa rattia
Edessä hämärä, hatara
Myötätuntoa, hyvää tahtoa ja anteeksantoa,
niitä rukoilin, ja mitä kävikin

Olipa kerran elämä,
ja se meihin valettiin
Olipa kerran elämä,
ja me siihen luotettiin
On minulla sinua ikävä,
ja sitä mitä vielä edessä
meillä oli näkyvissä


Onko tuolla kannen takana
salaovi taivaaseen,
lapsi haudan reunalla
ääneen pohtii liljoilleen
Myötätuntoa, hyvää tahtoa ja anteeksantoa
siinä vierellä, käsi kädessä

Olipa kerran elämä,
ja se meihin valettiin
Olipa kerran elämä,
ja me siihen luotettiin
On minulla sinua ikävä,
ja sitä mitä vielä edessä
meillä oli näkyvissä

Tuolla jumalan selän takana
pojat, tytöt varjoissaan
Ne istuu ja soittaa kitaraa
eikä pelkää ollenkaan

Olipa kerran elämä,
ja se meihin valettiin
Olipa kerran elämä,
ja me siihen luotettiin
On minulla sinua ikävä,
ja sitä mitä vielä edessä
meillä oli näkyvissä