Sunnuntaiaamun kadut Songtext
von Freud Marx Engels & Jung

Kun herään päätä särkee
Tulee mieleen, että kaulan katkaisen
Mutta nousen sentään ylös ja nautin jopa aamiaisen
Se on pullo olutta
Ja jälkiruuaks otan samanlaisen
Ja sitten lähden ulos
Kunhan löydän paidoistani puhtaimman

Olen savukkein ja kantribiisein
Viime yönä savustanut tajun
Mutta sytytin taas ensimmäisen
Ja torjuin puistatuksen rajun
Ja jostain kadun tuolta puolen
Tunsin sunnuntaisen kanapaistin hajun
Ja se vei mut takas jonnekkin
Jonka kauan sitten kadotin


Nämä kadut sunnuntaiaamun
Kunpa edes kännissä nyt ois
Sillä sunnuntait ne saa mun
Sieluni haluamaan pois
Eikä oo mitään niin yksinäistä
Paitsi kuolema kenties
Kuin on aamu yksi näistä
Kun sunnuntai mut alas vie

Ravintolaan voisin mennä
Jos vain selviäisin ovivahdista
Pari kaljaa tekis hyvää
Väsyneitä askeleita tahdistaa
Mutta kun nyt näen vanhat hyvät paikat
Muistot rupee ahdistaan
Ja kirkonkellot kaikuvat kuin varjot
Unelmien eilisten

Nämä kadut sunnuntaiaamun
Voi kunpa edes kännissä nyt ois
Sillä sunnuntait ne saa mun
Sieluni haluamaan pois
Eikä tiedä mitään niin yksinäistä
Paitsi kuolema kenties
Kuin on aamu yksi näistä
Kun sunnuntai mut alas vie