Tuuleen Songtext
von Eija Kantola

Tuuli valvoo öisin itsekseen Nousee meren takaa ikuisille siivilleen.
Keskiyöllä mies taas saapuu rantaa syrjäiseen, yön tuuleen kuiskaa viestin rakkaalleen.
Ja tuuli ymmärtää, sanat kauniit säilyttää.
Monta miljoonaa sanaa kaipaavaa heidät erottaa.
Ja tuuleen nuo lauseet hän rakkaalleen kirjoittaa.
Yli vuorten, halki merten ne tuuli kuljettaa.
Ja tuuleen nuo lauseet hän matkalleen lähettää.
Yli vuorten, halki merten kiidättää.
Tähdet syttyy, hiipii radalleen. Tuuleen pitkää matkaa ne loistollaan valaisee.
Kaukana tuo nainen yhä jaksaa odottaa.
Tuo tuuli viestin jälleen rakkaaltaan.
Ja tuuli kiitää vaan, ei se väsy matkallaan.
Lauseet mukanaan tuuli puhaltaa, sillan rakentaa.
Ja tuuleen nuo lauseet hän rakkaalleen kirjoittaa.
Yli vuorten, halki merten ne tuuli kuljettaa.
Ja tuuleen nuo lauseet hän matkalleen lähettää.
Yli vuorten, halki merten kiidättää.