Lentäjän poika Songtext
von Edu Kettunen

Minä istuin kiitotien päähän.
Jäin ihmettä katselemaan.
Kone kaunis, kuin lentäjän luusta tehty,
yllytti moottoreitaan.
Minä ihailin villiä voimaa.
Minä nöyristä lapsista nöyrin.
Ja kun moottorit ampuivat sankarin matkaan,
jäin seuraavaa odottamaan

(chorus)
Minä olin lentäjän poika
Lähes sankari siis itsekkin
Vielä lentäisin korkeammalle kuin muut
Vielä isäänikin paremmin


Minä nukahdin hallien varjoon
unen kerosiinin katkuisen näin
minä näin lentäjän huimapäisen ja varman
syöksyvän ylöspäin
ylöspäin läpi pilvien peiton
kohti ilmailun historiaa
jetin siivillä kuohui auringon kulta
kun se irtosi otteesta maan

CHORUS

Solo

Lentokenttien aavoilla tuulee
niin kuin ulapalla aution maan
ja kiitotien päässä on taivaassa reikä
ovi miltei mahdottomaan

CHORUS