Kaduille taas Songtext
von Atomirotta

Juna vei nyt viimeisenkin ystävän
Läheisilleen nään heidän menevän
Tää aika paljastaa kylmän totuuden
Pelko nostaa päätään, tuntee turrutin
Ja ympärille muurin rakensin
Aika menny on, nyt ei oo pokkaa soittaa

Kanveesiin taas
Aina tää yllättää
Yksinäisyys enkä voi kun toivoo
Et selviin joulun yli
Pimeään, viereen jää
Yksinäisyys enkä voi kun toivoo
Et selviin joulun yli


Lumikuuro peittää kuutamon
Tuolla tähtisade valaisee asunnon
Mun ois pitäny, mut mä päädyin vaan
Katulampun kiilaan katsomaan
Kun ikkunoissa valo loistaa läpi yön
Ei oo ketään kelle voisin soittaa

Kanveesiin taas
Aina tää yllättää
Yksinäisyys enkä voi kun toivoo
Et selviin joulun yli
Pimeään, viereen jää
Yksinäisyys enkä voi kun toivoo
Et selviin joulun yli

Juna vei nyt viimeisenkin ystävän
Läheisilleen näin heidän menevän
Muakin ootetaan vielä aika koittaa

Ja kaduille taas
Aina tää yllättää
Yksinäisyys enkä voi kun toivoo
Et selviin joulun yli
Pimeään, viereen jää
Yksinäisyys enkä voi kun toivoo
Et selviin joulun yli