Lennetään Songtext
von Anne Mattila

mä haaveilen ja leijun,
on mulla korvat keijun,
jos oikein tarkkaan katsotaan

mä uskon hyvään karmaan,
myös siihen pahaan varmaan,
oon matkustellut Intiaan

mä ison palan haukkaan
ja satulatta laukkaan,
oon valmis tähän maailmaan

ei säännöt mua kiellä,
oon kotonani siellä,
mä minne vain mun varpaat paan

lennetään
ja mennään sinne minne tuuli vie
lennetään
kun jaloille ei enää riitä tie


siksi mennä antaa, kyllä haaveet kantaa
ja vaikkei aina kantaiskaan
mitä siinä voittaa, jos piiloutua koittaa
se aika kuluu hukkaan vaan

oon luonnonlapsi aito
ja siinä on se taito,
kun elämiseen vaaditaan

ja jos mä joskus pelkään,
niin tönäise mua selkään
ja jälleen nousen uudestaan

lennetään
ja mennään sinne minne tuuli vie
lennetään
kun jaloille ei enää riitä tie

siksi mennä antaa, kyllä haaveet kantaa
ja vaikkei aina kantaiskaan
mitä siinä voittaa, jos piiloutua koittaa
se aika kuluu hukkaan vaan

lennetään
ja mennään sinne minne tuuli vie
joo, lennetään
kun jaloille ei enää riitä tie


siksi mennä antaa, kyllä haaveet kantaa
ja vaikkei aina kantaiskaan
mitä siinä voittaa, jos piiloutua koittaa
se aika kuluu hukkaan vaan

siksi mennä antaa, kyllä haaveet kantaa
ja vaikkei aina kantaiskaan
mitä siinä voittaa, jos piiloutua koittaa
se aika kuluu hukkaan vaan